Tuija Penttinen

fysioterapeutti, Tampereen Fysiatripalvelu Ky

Onko pääsi kääntäminen rajoittunutta ja kivuliasta? Aiheuttavatko niskan liikkeet huimausta? Onko sinulla takaraivopäänsärkyä? Tuntuuko pään kannatteleminen raskaalta? Ovatko hartiasi kipeät ja jännittyneen tuntuiset? Puutuvatko kätesi? Sähköttääkö kipu niskasta yläraajoihin? Ovatko kätesi särkevät, käyneet voimattomiksi tai kömpelöiksi?

Kaikki nämä oireet viittaavat kaularangan toimintahäiriöön, mikä tavallisimmin on kuluman tai ainakin niskan ylikuormitustilanteen aiheuttama.

Kun lääkärisi on lähettänyt sinut fysioterapiaan ja on tutkimuksessaan arvioinut harvinaisten, vakavien sairauksien olevan poissuljettuja eikä myöskään leikkaushoitoa vaativasta niskavaivasta ole kysymys, on fysioterapeutin laadittava täsmällinen hoitostrategia lääkärin lähetetietojen ja oman haastattelunsa ja tutkimuksensa perusteella.

Kivuliaasti toiseen suuntaan kääntyvä niska, takaraivopäänsärky, korvalliskipu ja huimaus:

Yläniskan nikamien välinen toimintahäiriö aiheuttaa tyypillisesti yläniskakipua, joka säteilee takaraivolle ja korvalliselle. Takaraivopäänsärky ja pään liikkeisiin liittyvä huimaus liittyvät oirekuvaan. Toimintahäiriö voidaan paikantaa täsmällisessä tutkimuksessa.

Hoitona on täsmällinen mobilisointi eli varova nikamaniveleen kohdistuva käsittely. Kaularangan manipulaatiota, ”naksautusta” ei nykyään suositella siihen liittyvien vakavien komplikaatioitten takia, eikä se ole myöskään tarpeellista, koska yhtä hyvä tulos on saavutettavissa mobilisoimalla ilman komplikaatioriskiä. Mobilisoiva käsittely parantaa akuutin niskan toimintahäiriön nopeasti. Mikäli oireet eivät selvästi lievity kolmella käsittelykerralla, on diagnoosia mietittävä uudelleen. Jatkohoitona keskeistä on kaularankaa tukevien syvien lihasten vahvistaminen. Myös tavanomaisten päivittäisten toimien selvittäminen, mm. ”unielämän” osalta on tärkeää. Ethän käännä nukkuessasi kylkeä niskasi varassa? Ns. painijakäännöksellä kuormitus kohdistuu tarpeettomasti juuri yläniskaan. Hyvä kaularangan ryhtiä eri nukkuma-asennoissa tukeva tyyny, esim. untuvatyyny ja liukkaat yöpukineet ja lakana vähentävät myös yläniskan kuormittumista.

Jännittyneet, kipeät hartiat, lapojen välinen polttava kipu, väsyvä niska ja puutuvat kädet:

Nämä oireet viittaavat kaularangan keskiosan ylikuormitukseen tai kulumaan. Mikäli niska- hartialihakset ovat olleet kovin pitkään yliaktiivisia ja jännittyneitä liittyy tähän vaivaa usein käsien puutuminen. Oireisto on kovin yleinen monissa ammateissa, joissa työasento on tyypillisesti etukumara ja niska- hartia- alueelle kohdistuu staattista jännitystä tai toistuvaa yksipuolista liikekuormitusta.

Tilapäistä apua on saatavissa rentouttavista lihaskäsittelyistä ja kipuhoidoista, mutta pysyvä oireiston korjautuminen vaatii riittävän pitkäkestoista omaa harjoittelua. Alussa hartioitten ja rintarangan liikkuvuutta parantavasta käsittelystä muutamalla hoitokerralla on myös hyötyä. Harjoitteluun pitää liittää oman kehon työergonomian parantuminen. Myös liian kuormittavista harrasteista on aluksi luovuttava. Esim. sauvakävely ei sovi heikon niskan hallinnan omaavalle ennen riittävän pään- ja kaularangan asentohallinnan oppimista. Niskapotilaan harjoitteiden ohjaus on fysioterapeutin vaativinta työaluetta, johon kuluu usean hoitokäynnin koko hoitoaika. Yleisluontoisista ohjeista on harvoin hyötyä, harjoitteluun tarvitaan ”räätälöidyt”, mahdollisimman täsmälliset kirjalliset ja kuvalliset ohjeet, joissa kunkin liikkeen tarkoitus on selvitetty, ”miksi teen tätä harjoitetta”.

Niskakipu, yläraajasärky, sähköttävä kipu sormiin asti, käsien voimattomuus tai kömpelyys:

Nämä oireet viittaavat hermojuuren puristus- tai tulehdusoireeseen, mikä saattaa johtua kaularangan välilevyrepeämästä ja pullistumasta tai hermojuurikanavien ahtautumisesta luisten reunakerrostumien takia. Tyypillisimmin ongelma paikantuu kaularangan alaosaan.

Fysioterapeutti sovittaa akuutissa kipuvaiheessa potilaalle niskatukikaulurin tai opastaa potilaalle niskaa ja hartiaa tukevaan teippauksen. Lääkärin määräämä riittävä kipulääkitys on alussa välttämätön. Potilaan on hyvä olla liikkeellä, mikä parantaa verenkiertoa ja yleistä aineenvaihduntaa myös kipualueella, kunhan liikkuminen ei lisää kipuoireistoa. Säteilykipuoireisen ei tule venytellä niska-hartialihaksiaan, koska ahtautuneessa selkäydinkanavassa tai hermojuurikanavissa ärtyneet hermot eivät siedä lihasvenytystä. Hieman rauhoittunutta hermojuurioireistoa hoidetaan hermoja ”mobilisoimalla” ja opastamalla tähän liittyvät omat harjoitteet. Kaularangan hermojuurioireisto heikentää nopeasti niska-hartia- ja myös yläraajalihaksia ja toipumisvaiheessa tarvitaan samantyyppistä niskan hallintaharjoittelua kuin niskapotilaalla muutoinkin. Tämä tulee muistaa myös kaularankaleikkauksen jälkeen, jolloin ongelmana saattaa olla myös hermojuurikanavia ahtauttava arpikudos. Työhön palatessa saattaa olla aluksi hyötyä rannetuesta, jolla myös vähennetään hermoihin kohdistuvaa ärsytystä sekä niskan tukiteipistä tai tukikaulurista, jotta epäedulliset, liian kuormittavat liikkeet jäävät pois työsuoritteista. Säteilykipuoireiston pitkittyessä fysioterapeutin tulee olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Lisätutkimukset tai toimenpiteet ovat aiheellisia, mikäli hankalin oireisto ei viimeistään kuukauden aikana selvästi rauhoitu.

Niskan retkahdusvamma:

Liikenneonnettomuudessa tai kaatuessa saadun niskan retkahdusvamman tuloksellinen hoito vaatii fysioterapeutilta paljon kokemusta ja taitoa. Lievät vammat paranevat ”itsestään”, mutta silloin kun niskan retkahdukseen liittyy hermorakenteiden, välilevyjen, nikamanivelten tai nivelsiteitten vaurioita tarvitaan yksilöllistä, systemaattista ohjantaa ja harjoittelua, kipua lievittäviä hoitoja ja tarvittaessa mobilisoivia käsittelyitä. Fysioterapeutin yhteistyö hoitavan lääkärin kanssa on erityisesti niskavammapotilaitten hoidossa tärkeää. On muistettava, että potilaan usein hyvin moninaiset oireet voivat johtua myös aivovammasta.

Kuinka monta fysioterapiakertaa tarvitaan?

Niskakipu rauhoittuu usein jo muutamalla hoitokerralla, mikäli diagnoosi on oikea. Erityisesti yläniskan liikehäiriö on kiitollinen hoidettava, mikäli fysioterapeutti hallitsee oikean hoitotekniikan. Toistuvat 10-15 hoitokerran sarjat käyvät monesti vain potilaan kukkarolle. Kaularangan keskiosan kulumassa tarvitaan kuitenkin usein kuukausia kestävää fysioterapeutin seurantaa, jolloin potilas käy esim. kerran kuukaudessa vastaanotolla harjoitteiden tarkistamista varten.